Mukava viesti Anskulta, ja niin ovat monien muittenkin viestit, mutta ei sittenkään mielenaurinkoinen täällä oikein paistamaan pääse.
Mies on niin kovassa flunssassa, ettei ainakaan koko tämän yli 16 vuoden aikana ole ollut minkä tunteneet olemme. Oli lauantain koko päivän rannalla hommissa ja on sen jälkeen kipeänä ollutkin. Nukkuu nyt kuumeisena sohvalla...
Vaan toinen juttu... Meinasin ensin olla puhumatta siitä täällä, mutta kerronpa siksikin, ettette ihmettele, jos en oikein leikkituulella nyt olekaan. Sain aamupäivällä ikävän puhelinsoiton. Moni teistä varmaan muistaa, kuinka olen odottanut mummiksi tuloa... No nyt sitten ihan muutaman viikon päästä minusta mummi pitikin tulla, mutta niin yhtäkkiä ja niin nopeasti niin paljon tapahtuikin, ettei pikkuinen jaksanutkaan...
En sure niinkään itseni takia, mutta vanhimman tyttäreni ja hänen miehensä puolesta tuntuu niin pahalta. He niin kovasti odottivat... Tänään lisäksi on tasavuosia siitä, kun synnytin itsekin vauvan, jonka sitten kahden päivän kuluttua menetimme. Jotta melkoisia koettelemuksia tuo kohtalo tiellemme järkkääkin...