Meidän vanhaa pihasiiliä Untamoa ei enää viimekesän lopulla näkynyt
En tiedä minne se joutui. Mutta näytti kyllä isokokoiselta, ja vanhalta siililtä.
Vaan nyt, eräänä iltana kun tulin töistä, oli etupihalla kauhia rapina ja tuhina. Neljä siiliä ainakin näin.
Ja viime tiistaina takapihalla nuuhki sellainen pikkuinen siili. Annoimme sille nimeksi Sofia, koska se ilmestyi Sofian päivänä.
Laitoin sille heti vesikipon ja kananmunaa ja koiranmakkaraa. Hyvin sille on kelvannut.
Toissapäivänä näin Sofian tuoneen ruokinnalle jonkun kaverinsakin, mutta sitä en ole enää sen jälkeen nyt nähnyt.
Tänä aamuna Sofia hiippaili taas pihalla, ja sain varovasti pensaan takaa kurkkimalla siitä kuvankin.
Se vähän ujosteli minua, mutta ei mennyt palloksi eikä juossut karkuun.
Kas tässä, saanko esitellä, Sofia: