Luonto on täynnä aarteita. Yhden asian olen oppinut vuosien varrella siitä, miten parhaiten pääsee näkemään luonnon eläimiä. Kyllä nitä on kaikkialla, missä vähänkin luontoa. Pitää lähteä liikkeelle siinä vaiheessa, kun aurinko alkaa lähestyä taivaanrantaa ja viipyä aivan pimeän rajalle asti.
Hiljaa pitää osata liikkua ja HITAASTI. Eläimet pelästyvät nopeita liikkeitä. Ja jos kohtaa eläimen, voi vaikka ihan hiljaa jutella tai päästää jotain muuta hiljaista ääntä. Äänettömänä jos lähestyy silloin, kun eläin näkee sinut, kokee eläin itsensä uhatuksi. - Mitään eläintä, ei edes lemmikkiä , saisi lähestyä sanomatta mitään.
Kun eilen illalla kohtasin aivan yllättäen nämä jussit, pakenivat ne ensin vähän matkaa. Sitten pysähtyivät. Pidin pientä ääntä. Kamerastakin lähti ääniä, kun napsin kuvia. Aloin lähestyä ihan hitaasti ja pääsin varsin lähelle ja pari jussia alkoi tulla jopa kohti minua. Olisin voinut kuvata vaikka kuinka, mutta alkoi tulla pimeä ja aloin pikku hiljaa poistua.
Nämä ovat minun kokemukseni.
