Äkäinen ämmä ärhenteli äyskäröidessään Äänisellä. Äijä äesti ääneti.
"Ääliö!", ämmä ärähti.
Äijä ärsyyntyi, ärisi ämmälle: "älä ärhentele!".
"Ärhentelen älyttömästi", ärhäkkä ämmä äksyili.
"Ä-älä, älä, äkäpussi ämmä", äijä änkytti.
"Ällöttävä älykääpiö, äpärä!", ämmä ärjyi.
Äkkiä äijän ärsytys äityi äärettömäksi. Äkkirynnäköllä äesti ämmän äkeellä äänettömäksi. Äsken äänekäs ämmä ällistyi. Äärimmäisessä äläkässä ämmä älysi älähtää. Älähdys ällistytti äijän ärsytyksen äkkipäätökseen.
Äijä ärsytti ääneti ämmän ääriviivoja. Ämmä äännähteli äitelästi, "äijäseni, äijäseni...". Äijä ähkäisi. Ämmä ähkäisi. Äijä ähisi. Ämmä ähisi. Äijän äkillinen äkkisyöksy ähkäisytti. Ämmäkin älähti äänekkäästi. Äijä ääneti. Ämmä ääneti.