Tuo Siikalahti on paikka johon haluaisin kovasti mennä.
Eikun menoksi sitten vaan.
Siikalahti on siitä mukava paikka, että se on "helppo", ei tarvitse tarpoa kilometritolkulla nähdäkseen jotain (vaikka kyllähän tarpominenkin on usein ihan kivaa), senkun ajaa suoraan havaintopaikalle.
Kuhankeittäjää en ole koskaan kuullut saati nähnyt.
Niin, se meidän kuhankeittäjähavainto... hehheh, se oli aika onneton, melkein pitäisi jättää mainitsematta moinen. Oltiin Siikalahdessa havaintolavalla, siellä oli meidän lisäksi pari miestä kaukoputkien kanssa. Meillä oli vain yhdet kiikarit (+kamerat), avovaimo katseli niillä juuri, kun ne miehet mainitsivat näkevänsä kuhankeittäjän. Katsoin heidän neuvomaansa suuntaan ja näin kaukana vaalean lentävän täplän. Yritin sitten neuvoa avovaimolle mistä suunnasta se kiikareilla löytyisi, mutta liian myöhään, kuhankeittäjä katosi metsikköön. Että sellainen havainto, eipä siitä paljon iloa ollut, paitsi että nyt voi sanoa nähneensä senkin lajin.
Ja paikkana varmasti yksi hienoimpia!
Hmm... monet ovat varmasti eri mieltä, mutta minun mielestäni Siikalahti ei ole mitenkään erikoinen maisemiltaan, siellä vaan viihtyy linnut hyvin. Yyterissä on paljon hienommat maisemat. Toki Siikalahdestakin löytyy hienoja maisemia, mutta ei sen hienompia tai enemmän kuin mistä tahansa luonnonläheisestä paikasta.
Siikalahden reissulla sattui hassu juttu. Oltiin pitkospuiden levennyksessä katselemassa suo-alueelle, kun yhtäkkiä kuului kuikan ääni. Minä aloin siinä sitten ääneen ihmettelemään, että mitenkä täällä voi kuulua kuikan ääni. Juuri siitä ohikulkeva nainen naureskeli ja sanoi että se on hänen kännykkänsä, ja että hänellä on (todella aidon kuuloinen) kuikan ääni soittoäänenä. Siinäpä hyvä jekku, mennä nyt suositulle lintujenkatselupaikalle tuollaisen kännykän soittoäänen kanssa.
Ja Lietteilläkin olet käynyt! Siellä taisi olla vesi nyt korkealla?
Ei minulla vertailukohtaa ole, mutta kyllä siellä kunnon saappailla pärjäsi. Eräs mies siellä parkkipaikalla sanoi että vesi on korkealla, joten kaipa se sitten oli.
Kai näit siellä ristisorsia ja etelänsuosirrejä?
En kumpaakaan. Ristisorsa olikin ainoa laji josta etukäteen ajattelin että jos vaikka sen pääsisi näkemään. Sitä ei sitten luonnollisestikaan nähty, mutta niin paljon kaikkea muuta ettei se jäänyt pahemmin vaivaamaan. Jäipähän hyvä syy mennä uudelleen. On mahdollista että näimme suosirrin tietämättämme, siellä lenteli kaikenlaisia kahlaajia. Räpsimme niistä joitakin kuviakin, joten kuvasaaliin tarkemmassa tutkimuksessa saattaa sekin laji löytyä. Se ei ole minulle tuttu laji, joten en osaa sitä heti tunnistaa (ja melkeinpä ainut asia mikä reissusta unohtui, oli lintukirja
).
Kun tulee tännepäin retkelle, tarvitaan ainakin viikko, kysy vaikka kaijalta!
Me ajattelimmekin että seuraavalla kerralla ollaan viikko. Tämä ensimmäinen visiitti oli ihan vain semmoinen pikainen paikkojen tarkistus. Vielä jäi paljon käymättä, esimerkiksi Reposaari ja Enäjärvi.