Viisas ihminen elää niin, ettei tule kriisejä. Eli hän elää ne kriisit yksi kerrallaan.
Minulla oli hiukan alle 3-kymppisenä sellainen mietiskelyn paikka: mitä olen saanut aikaan ja mikä minusta tulee isona.
Kai siinä samalla jätettiin lapsuus taakse ja vanhempien vaikutus määrätyllä tavalla.
Sitten oltiin omilla eväillä, eikä syytelty ketään.
Sen jälkeen en ole kriisejä harrastanut suuremmin, toki ero oli kova paikka ja isän kuolema.
Kai se ihmiselo on täynnä kriisejä välillä... ja toki se särähtää korvaan, kun 13 vuotta nuorempi sanoo, että tansseissa oli vaan mun ikäsiä ja vielä vanhempia

Minä kun en ole tansseissa ikää tuijottanut vaan taitoa.
Löytyiskö täältä minulle tanssittajaa, asiasta kolmanteen
![Nauraa [:-DD]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/9.gif)