Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Marle]

hehhee..mulla se taas menee näin: mitä enempi ikää sitä paremmin ymmärtää ottaa huomioon muitakin ja heidän mielipiteitään Nuorempana viis veisasin muiden mielipiteistä yms.

[anja]

Et sie Hömis ole ketään loukannut. (Ainaskaan minun mielestä.) Ruvettiin vaan vuntsaan asiaa eteenpäin ja eteenpäin ja taaksepäin ja tarkemmin ja... Hyvä keskustelunaloitus sinulta! 

Mahtavan hieno ja tärkeä! Upeita ajatuksia jokaiselta!

hehhee..mulla se taas menee näin: mitä enempi ikää sitä paremmin ymmärtää ottaa huomioon muitakin ja heidän mielipiteitään Nuorempana viis veisasin muiden mielipiteistä yms.

Mulla oli vähän sama juttu..nuorempana olin itsetärkeämpi, egoistisempi, nyt otan huomioon muut ja eriävät mielipiteet. Nuorempana tuijotin omaan napaani..Elämä opettaa et on niin paljon muitakin napoja..

[12v.]

..nuorempana olin itsetärkeämpi, egoistisempi, nyt otan huomioon muut ja eriävät mielipiteet. Nuorempana tuijotin omaan napaani..Elämä opettaa et on niin paljon muitakin napoja..

Kumma juttu!
Miä taas ihan olen siin käsitykses, et mun oli aina nuorempana, elikkä nulikkana erikoisesti, otettava kovasti huomioo, mitä mieltä muut olivat, sehä oli tarpeen jo ihan terveydellisist syistä, mut ny just tuntuu siltä, etteihä mun nykysin tarvi ketää nin erikoisee huomioida! Enkä nykysin juur muiden mielipiteit nin huomioikkan, ku isäni ja poikani.
Jos oikee tarkkaa funtsin, ni tuntuu siltä, et etekin ne, kenen mielipiteit sillon aikanaa otin kovastikki huomioo, ottaavat ny huomioo, mitä mieltä miä asioist olen.
Tarkotan niit joitaki harvoja, ku enää elos onvat. ( mulla kun on jo kaikki ystävät kuolleet ja ny on jo kovaa vauhtia tuttavatki menos).   

[Matkijalintu]

No jollain tavalla otan huomioon, mutta en oikein siedä kovin itsekkäitä tyyppejä. Mutta toisaalta iän mukaan (olen 52) ne kaikki ihmiset jotka tapaa ja joiden kanssa touhuaa ovat aika tylsiä. Yritän vaikuttaa jotenkin kiinnostuneelta, en ole niin kovin kärsimätön. Niiden touhut oppii niin helposti ennustamaan. Toista on eläimet, joiden kieltä en ymmärrä joten kaikki on kuin uutta maailmaa. Ihmeen monimutkaista käyttäytymistä koodatttu jopa hyönteisten keskushermostoon. Ei siinä oikeen aivoista voi puhua.

[marjuli matkalla]

Ei ole ikäkriisiä. Ikä on se mikä on eikä miksikään muutu. Käyttäytyminen voi olla ehkä jotain muuta. Tante välillä häpeää Didiä ja minua, kun kuljetaan kaupungilla ja me olemme pikkuisen lapsellisia. 

[Rouva Hömötiainen]

Ihana Marjuli!
Mikäs se olikaan se leikki, jota joskus Didin kanssa öisin leikitte?
Hei hei - nyt naamat peruslukemille!

Siis se sellainen hiipimisleikki!

Hitsi, pitäis ensin ajatella ennen kuin lukee näytöltä sen mitä ei ole ajatellut ensin!

[marjuli matkalla]

Nyt kaikki hiippailemaan! 

[anja]

 

juu 

 

[Motteri]

Kyllä minä kuuntelin vaikkapa kärsien enemmän ihmisiä nuorempana. Nyt ainakin yritän katkaista jonkun narsistin katkeamattoman puhetulvan alkamalla itse puhumaan päälle. Nuorena odotti suunvuoroa ja niin jäi oma asia sanomatta. Muutenkin jonkinsortin ihan tervettä itsekkyyttä olen havaitsevinani. Sanavalmiutta ikä on tuonut, mutta edelleen jonkun sanoma mykistää tyyliin huomenna vasta keksin mitä olisi pitänyt vastata. No se kai on hämäläisyyttä. Nuorena yritin tulla toimeen kaikkien kanssa, nyt ymmärrän että se on mahdotonta. Toivon olevani kuin viini joka muuttuu paremmaksi vanhetessaan, ei kitkeräksi 

[Sus]

Kävin vakoilemassa ja joku luki tätä.

Mulla oli ikäkriisi 17.3.2011 asti, se kesti vuoden. 18.3. perjantaina se katosi! Nyt ku on kert 50 ni saakin olla villi ja vapaa!

[Tiina]

Tosiaan joku vieras luki tätä ja mun piti tietysti kans lukea mitä mielenkiintoista tästä löytyy ja löytyikin. Esim. tällainen juttu

Sitä ihmettelee aina, kun aika kuluu niin nopeesti, tuntuu, että sitä nopeemmin, mitä enemmän tulee ikää. Kun ihan hyvin muistan esim. äitini 50-vuotispäivät "kuin eilisen päivän" ja nyt itte kohta täytän 50, tai siis 4 vuoden päästä. Äitee on nyt... ööö... täyttää 71.

Olis niin kiva kun olis vieläkin pöntöllä tällaisia juttuja, mä tykkäisin.

[Sus]

Tosiaan joku vieras luki tätä ja mun piti tietysti kans lukea mitä mielenkiintoista tästä löytyy ja löytyikin. Esim. tällainen juttu

Sitä ihmettelee aina, kun aika kuluu niin nopeesti, tuntuu, että sitä nopeemmin, mitä enemmän tulee ikää. Kun ihan hyvin muistan esim. äitini 50-vuotispäivät "kuin eilisen päivän" ja nyt itte kohta täytän 50, tai siis 4 vuoden päästä. Äitee on nyt... ööö... täyttää 71.

Olis niin kiva kun olis vieläkin pöntöllä tällaisia juttuja, mä tykkäisin.

Samoin. En lukenut tätä vielä kokonaan uudestaan läpi, mutta huomasin, että paljon on pohdintaa...

[Rouva Hömötiainen]

Ajankohtainen aihe vieläkin.
Ikä- ja eläkekriisiä aina silloin tällöin pukkaa. Olen ajatellut silleen, että eläkkeelle siirryttäessä ei saa jysähtää paikalleen puhumattakaan että aloittais taantumisen ja lopun odottelun.
Siispä mielessä pyörii nyt vallan hulvattomia suunnitelmia!!!!

Taidan minäkin tehdä "tiinat"  ja panna koko lopun elämän aivan uuteen kuosiin. Uusiin ympyröihin ja uusiin tekemisiin on mieleni.....

[Tiina]

Tehdä "tiinat", heh , tuohan onkin hauska ilmaisu.

Kyllä mullakin on suunnitelmia jos minkälaisia kunhan neljän kuukauden kuluttua "vapaus" koittaa. Suurimpana haaveena ja toiveena on se että olis aikaa myös itselle ja omille tekemisille. Haluaisin oppia jotain uutta kieltä, vaikka ranskaa tai italiaa. Haluaisin olla vapaa menemään joskus johonkin ihan ex tempore, eikä niin että aina on kaikki sidottu siihen että on kaikki arkipäivät töissä. Haluaisin myös huolehtia paremmin kunnostani, ihan vaan vaikka sauvakävelemällä, mutta nykyisin en kertakaikkiaan vaan jaksa enää iltaisin töiden ja muiden velvollisuuksien jälkeen.
Pahin pelko mikä minulla on, on se että jotenkin vaikka muutoksen myötä masennun ja jään petinpohjallle makaamaan. Alkutalvi meni mulla nimittäin aikalailla masentuneissa fiiliksissä ja se pelottaa että kun pimeä syksy taas tulee, niin mitäs sitten kun ei ole edes töihin pakko lähteä. Toivon tietenkin että niin ei käy vaan saan tosiaan elää sellaista elämää kun haluan, ainakin jonkun aikaa. Töitähän se on jossain vaiheessa lähdettävä etsimään, mutta siihenkin suhtaudun niin että se on sitten sen ajan murhe.

Tämä nyt ei ollut ikäkriisi asiaa mutta kai jonkin sortin kriisiä kumminkin.

[mir]

Kait sitä ikäkriisiä on ollut joskusaikaan  ilmassa. Kaksikymppisenä koin, että kaikki elämä on edessäpäin, että viiskymppiset ovat vanhoja ja että kuusikymppiset vanhuksia. Kolmekymppisenä tunsin itseni vanhaksi. Nelikymppisenä tiedostin elämänpituuden rajallisuuden, oli aika toteuttaa asioita ja unelmia, joita halusin tehdä. Viisikymppisenä lähdin maalle vieraita pakoon. Kuudetkympit meni heleposti. Kolmenkympin kriisi oli vaikein, sen jälkeen totuin niihin, siis kymppeihin ja kriiseihin.
Tulevaisuutta kohti pitäs aina suunnata katse, ei jäädä roikkumaan menneeseen.