Onpa takana ikimuistoinen pönttömatka taas. Oli sekä fyysisesti että henkisesti antoisa sekä raskas.
Menkääs itse näillä kiloila purjeveneeseen - alas ja ylös, vessaan ja takaisin, sitten vielä Kalevin stadionin portaita alas ja ylös ilman kaidetta.....
sitten vielä suureen alukseen ilman "putkea" autokannelta ylös ....
ja matkalaukut painoivat taas...
Mitä ihmettä sitä pitää aina tuota etelästä tuoda....
Arvatkaas, odottaako jo oma sänky, peitto ja omat pojat ja onkohan ihanaa köllähtää tuonne makkuukammarin puolelle...
Kaikki pönttöläiset: nyt vaan kauniita enkeliunia! Jokaiselle!