Nämä kookaat vieraskasvit (jättiputki, -palsami, -tatar, lupiini, kurttulehtinen ruusu, kiiltotuhkapensas) vain tahtovat olla siitä hankalia, että
syrjäyttävät alkuperäistä kasvillisuutta pika-vauhtia. Leviäminen on hallitsematonta, jos ihminen ei siihen puutu. Niittäminen kukinnan alettua viimeistään, ennen siemenien kehittymistä, on helpoin tapa torjua leviämistä. Jos ei sitä ehdi/halua tehdä, ehtii vielä siemenkodat/marjat (ruusunmarjat hyödyntää) kerätä pois ja siemenet polttaa. Tatar, ruusu ja tuhkapensas pitäisi melkein kaivaa pois juurineen.
Omassa pihassa lupiini pysyy kurissa, kun kerää kukat pois, etteivät linnut osallistu levitykseen. Suomentatar (kai se on sen nimi, tarkistan myöhemmin) ja jättitatar ovat olleet pulma. Juurakoita olen kaivellut viitisen vuotta ja nyt alkaa olla kurissa. Ne leviävät pienestä maahan pudonneesta kasvin osasta, vaikkapa varen pätkästä. Juurakko saattaa olla niin tanakka, että tunkeutuu rakennusten kivijalkoihin ja aiheuttaa tietysti eloperäisenä haittaa.
Vielä yksi haittakasvi. Muuten niin kauniin ja nopeakasvuisen terijoen salavan juurakot hakeutuvat veden lähteille niin tehokkaasti, että esim. viemärilinjalla ollut puu on viemärikaivon liitoksen rakosesta kasvattanut juuria tukkien koko viemärin. Kannattaa siis tarkkaan harkita, mihin salavaa kasvattaa ja myös tarkastaa missä se jo kasvaa. Itse olen sellaisen tukoksen nähnyt ja minulle kerrottiin niitä jo useita poistetun.