Kiitos teille myötäeläjille.Itku silmässä yritin jokaisen viestin lukea,ja aistin kaikkien tietävän tunteen missä nyt elän.Tuntuu,että tässä sydän pakahtuu,niin on ikävä ja kova kaipaus.Yksi uneton yö jälleen takana.Tyhjältä koti tuntuu,vaikka toinen jäljellä oleva yrittää kaikin keinoin kertoa,että minähän olen vielä tässä lohduttamassa.Kyllähän sen ottaessaan tiesi,että 15 vuotta on lyhyt aika minkä yhdessä saamme viettää,mutta miksi se nyt jo meni.....
Olen aina käyttänyt sanontaa,että suru on rakkauden hinta ja nyt yritän sitä kovasti itsellenikin tolkuttaa.Minuutti kerrallaan tässä eteenpäin menen ja yritän elää.....
