Miten sinun päiväsi kuluu ![Hymyilee [:-)]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/2.gif)
Sain tutulta eilen seuraavanlaisen viestin, ihmettelin kukahan seurailee touhujani
(varmaan tämä ollut Pöntössä aiemmin, mutta jotenkin lohduttaa huomata, että samassa junassa on muitakin)_______________________________________________________________________________
" Hei!
Jos olet ihmetellyt, miksi pyörin usein kuin väkkärä, vastaus tulee tässä.
Vähän aikaa sitten havaittiin, että minua nuorena vaivannut ADHD on
muuttunut ilmiöksi nimeltä ITTVH - Iän Tuoma Tarkkaavaisuuden Vajaus
Häiriö.
Näin se ilmenee: Päätän pestä autoni. Lähtiessäni kohti autotallia huomaan
postia eteisen pöydällä. Päätän selata postin läpi ennen kuin menen
pesemään autoa. Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat postiin menevät
kutsu-kortit.
Laitan autonavaimet pöydälle ja rypistän roskapostin roskakoriin, joka on
pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin olevan täynnä. Niinpä päätän
laittaa kutsut takaisin pöydälle ja käydä tyhjentämässä roskakorin.
Mutta sitten tajusinkin, että kun kerran olen viemässä roskia ulos ja
roskalaatikko sattuu olemaan lähellä postilaatikkoa, voin aivan hyvin
laittaa kutsuihin ensin postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon.
Otan postimerkkikuoren esiin ja huomaan,että jäljellä on vain yksi
postimerkki.
Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa työhuoneessani, joten lähden kohti
työpöytääni, jonka päällä huomaan kokistölkin, jota olin ollut juomassa.
Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi kokista pitkin pöytää, siirrän sitä
hieman syrjään. Huomaan, että kokis on alkanut hieman lämmetä ja päätän
viedä sen jääkaappiin.
Matkalla jääkapille huomaan ikkunalla kukan, joka kaipaa pikaista kastelua.
Lasken kokiksen ikkunalaudalle ja huomaan lukulasini, joita olen etsinyt
koko aamun.
Ajattelen, että on varminta viedä lasit työpöydälleni heti sen jälkeen kun
olen kastellut kukan. Lasken lasit takaisin ikkunalaudalle ja menen
täyttämään kastelukannua kun siinä samassa huomaan TVn kaukosäätimen. Joku
on jättänyt sen keittiön pöydälle. Tajuan, että illalla katsellessani
telkkaria tarvitsen kaukosäädintä, mutta todennäköisesti en muista, että se
on keittiön pöydällä, joten päätän viedä sen oikealle paikalleen kunhan
vain ensin kastelen kukat.
Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy lattialle. Joten,
laitan kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen pyyhkeitä, joilla
kuivaan läikyttämäni veden. Matkalla liinavaatekaapille yritän muistaa mitä
olin tekemässä.
Päivän lopuksi:
Autoa ei ole pesty, kutsuja ei ole postitettu, roskista ei ole tyhjennetty,
lämmin kokis on edelleen ikkunalaudalla, kukkia ei ole kasteltu,
postimerkkejä on edelleen vain yksi, en löydä television kaukosäädintä
saatikka lasejani, enkä muista minne olen laittanut autonavaimet.
Miettiessäni, miksi mitään hommaa ei ole hoidettu tänään, olen todella
hämmentynyt, sillä olen ollut kiireinen koko päivän ja olen todella
väsynyt.
Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia apua, mutta ensin
tarkastan sähköpostini.....
Tee minulle palvelus,jookos? Lähetä tämä viesti eteenpäin kaikille
tutuillesi, sillä minä en muista keille tämä on lähetetty.
ÄLÄ NAURA!
Jos et vielä tunnistanut tästä itseäsi niin voit olla varma, että sekin
päivä tulee... ehkä nopeammin kuin arvaatkaan!
VANHENEMINEN ON PAKOLLISTA, AIKUISTUMINEN ON VAPAAEHTOISTA, ITSELLEEN
NAURAMINEN ON TERAPEUTTISTA! "