Tällainen värssy oli yleinen mun lapsuudessa:
Sun ystäväsi,armaasi
mä aina olla tahtoisin.
En koskaan olla tahtoisi
sulle uskoton ja petturi.
Se oisi ainut iloni,
jos aina oisit luonani.
Jos kuolo sinut korjaisi,
niin murhe minut murtaisi.
Jos ystävä et olekaan,lue jokatoinen rivi vaan!