Harakat on kyllä kauniita joo, mutta miksi niiiiin rohmuja ?
Mulla on tarina harakasta nimeltä Maanantai 27. toukokuuta.
Toiseksi vanhin lapsistani silloin 7v. oli serkkunsa luona retkeilemässä ja he olivat löytäneet pudonneen pesän, jossa oli homeinen poikanen ja toinen elossa. Eläinrakkaana poikana pisti linnunpojan verkkarin taskuun ja ajoi fillarilla kotiin muutaman kilsan tuoden meille "lemmikin". Linnunpoika oli pelkkä nahaspussi, jossa oli valtavan iso nokka ja jalat - eikä tietoakaan mikä se voisi olla.
Minä yhtä eläin rakkaana lupasin yrittää pelastaa lintupolon vaikka kyllä epäilykseni henkiin jäämisestä ei ollut vahva. Nimeä ei tarvinnut keksiä, sen poika oli jo kotimatkalla keksinyt - Maanantai 27. toukokuuta...... että muistaisimme aina milloin se oli meille muuttanut.
Kutsuma nimi oli Maanantai 27.
Siitäpä soittelemaan tutulle, joka oli saarijärvellä vesieläin puistossa töissä.
Ensimmäisenä varoitus ei jää henkiin (mitä en epäillyt hetkeäkään) ja sitten ruokinta ohjeet :)
2-3h välein yötä päivää pehmeäksi liotettua kaura ja vehnä hiutaleita..... Minä onneton oli luullut, että yö heräämiset olisivat jo taakse jäänyttä aikaa nuorimmaisenkin ollessa jo 3v
Kiltisti kello herättämään ja nousin ylös raahustaen kylpyhuoneeseen monta kertaa yössä, jonne linnulle oli pesä laitettu lattialämmityksen vuoksi. Puuroa nokkaan ja takaisin nukkumaan
![[NUT]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/15.gif "Sekopää")
Sitähän jatkui 2-3 vrk sitten jo uusi soitto tuttavalle, eikö tämä aio heittää henkeään minä en jaksa ?
Mitä, ei voi olla totta.... onko se vielä elossa ? kysyy tuttu uskomatta korviaan.
Joo ja hyvinkin oli elossa huuti ruokaa koko ajan. Sitten alkoikin matojen, kärpästen ym sittiäisten keruu. Linnun ruokahalu oli uskomaton, haimme mummonkin apuun katkomaan matoja, joita lapset sille päivisin syöttivät
Muistan niin elävästi, kun äitini istui wc-pöntön kannella ja yökkäsi joka kerta, kun matosesta palan laittoi. Kului päivä, muutama viikko ja ihmettelimme eikö sille tule höyheniä lainkaan, että tietäisimme mikä se on laatuaan ? Sitten alkoi linnun nahka kasvattaa kovia pahkuroita joka puolelle, säikähdys oli melkoinen ennen kuin ymmärsin itsekin ja selitin lapsille, että nyt alkaa varmaankin sulat kasvamaan
![[?]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/11.gif "Ihmettelee")
En unohda miltä Maanantai näytti, kun nahasta tuli läpi sellaisia sulkakynä-putkia, aivan onttoja. Muutaman päivän kuluessa niistä tuli sulkakynä-tupsuja
![[;-)]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/12.gif "Iskee silmää")
ja päivä päivältä sulat kasvoivat ja eräänä aamuna Maanantaista oli tullut Harakka
Maailman kaunein ja kiltein "pikku-rohmu".
Seurasi minua kiltisti eikä aikonutkaan karata kun ulkoilutin sitä. Asuimme silloin kerrostalossa ja ulkona käytiin useasti päivässä....nauroinkin naapureille, ettei kai teitä haittaa jos lemmikkini paskoo nurmikolle........... Syksyllä Maanantai muutti maalle tuttujen luokse isoon aidattuun pihatarhaan, josta sillä oli vapaa pääsy taivaalle. Äkkiä se löysi ikäistänsä seuraa ja vietti aina vähemmän aikaa tarhassaan. Talven tullen sitä ei enää näkynyt, mutta taatusti sama Maanantai oli seuraavana keväänä vierailla, koska ei ollut läheskään niin arka kuin muut kaverinsa.
Kirjoittaja
Aihe: HARAKKA; esittely & keskustelua tammikuun linnusta 2008 (Luettu 4509 kertaa)