Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Mali]

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=256833&lan=fi&clan=fi

[Jarmo]

Täyttä asiaa

[hannu]

Tämä asia on lähellä sydäntäni.
Itse olen ollut mukana kunnostamassa ja hoitamassa niittykokonaisuutta jolla palautamme vanhaa perinnemaisemaa.
Olemme kunnostaneet neljä erillistä vanhaa niittyä jotka ovat aivan toistensa välittömässä läheisyydessä. Niittyjen yhteenlaskettu pinta-ala on n. 3 hehtaaria. Hakemuksesta saimme EU:lta maaseudun monimuotoisuuden tukea perinnemaiseman hoitoon viideksi vuodeksi. Ensi kesänä tuo ensimmäinen viisivuotiskausi tulee täyteen ja uudet hakemukset on laitettava taas vetämään.
Aloittaessamme tuon hoitoprojektin nuo niityt olivat jo pahasti metsittyneet. Puuston raivaamisella ja säännöllisellä niittämisellä ja niittojätteen poistolla olemme saaneet aikaiseksi silmää hivelevän maiseman.
Kasvi- ja hyönteismaailma on herännyt uuteen eloon. Runsaine kukkineen ketomainen niityn osa vilisee perhosia, hyönteisiä ja sen myötä tietenkin lintuja. Olemme myös kartoittaneet kasvien ja perhosten lajirunsautta ennen hoitojakson aloittamista ja meneillään olevan hoitojakson aikana. Muutos on ollut huomattava molempien osalta.
Linnustoomme olemme saaneet takaisin jo pitkään poissa olleen lajin, nimittäin kottaraisen.
Kottarainen viihtyy maalaismaisemassa karjan seuralaisena. Ei niinkään lannan ansiosta, vaan erään hyönteisen, joka viihtyy matalassa heinikossa, siis sellaisessa jossa karja laiduntaa. Tuo hyönteinen on ”setä pitkäsääreksikin” tituleerattu vaaksiainen.
Olen täällä joskus kirjoitellutkin pönttöharrastuksestani, joka on paisunut vuosi vuodelta kysynnän kasvaessa jatkuvasti. Kysyntää ovat luonnollisestikin lisänneet nuo yksiöiden laulullaan kiittävät asukkaat.
Kohteessamme on myös vanhoja rakennuksia joita on kunnostettu EU-tuella.
Vaikka kohteemme on jo hyvällä mallilla, niin paljon on vielä tekemistä.
Aloittaessamme niittyprojektin Suomessa oli jäljellä enää vaivainen prosentti niittyjä siitä määrästä mitä parhaimmillaan meillä on ollut.
Omasta kohteestammekin ennen kunnostusta saattoi kuulla perhosten hiljaisen avunpyynnön huokauksen.
Kaikki on nyt toisin ja palkaksi olen saanut hyvän mielen ja käyskennellessäni uuteen elämään heränneillä niityillä voin tapailla erästä tunnettua Junnu vainion kappaletta ”käyn ahon laitaa minä ilman paitaa, ei estä kukaan kun matkaa teen”.

Kesää odotellessa
Hannu

[Jarmo]

Huomenta Hannu

Muutama raportti on tullut luettua niittyjen kunnostuksesta, ja onhan se totta että laiduntavan karjan vähennettyä jostain 40 luvulta nykypäivään on niityistäkin säilynyt vain pienen pieni osa 

[hannu]

Huomenta Jarmo!

Onneksi tilanne ei enää ole aivan yhtä paha, sillä niittyjen hoidosta kiinnostuneiden määrä kasvaa koko ajan.
Myös tukien hakemuskelpoisuutta on alennettu ja tukia voivat hakea nykyään myös muut kuin maatalouden harjoittajat.
En ole itsekään maataloudesta leipääni ansaitseva ja tuo oma kohteemmekin on jouduttu vuokraamaan maatalouden ammattilaiselle jonka nimissä tukea jouduttiin hakemaan.
Vaikka tuo projektimme vaatii sitoutumista ja pitkäjännitteisyyttä, niin päivääkään en ole katunut hommaan ryhtymistä ja into on vaan lisääntynyt matkan varrella.
Muillekin asiasta kiinnostuneille voin sanoa, ettei kunnostettavan niityn tarvitse olla hehtaariluokkaa, vaan aivan pienikin, jopa alle aarin alue voi olla korvaamattoman arvokas paikallisille luontokappaleille.
Vaikka ei omistaisi maata enempää, kuin mitä kynsien alta löytyy, niin noita niityiksi soveltuvia joutomaita löytyy jokaisen lähettyviltä.
Ei muuta kuin yhteys maanomistajaan ja lupa näin hyvään tarkoitukseen irtoaa varmasti helposti.
Sitten vain käsikäyttöinen niittokone, eli viikate käyntiin ja pari oikea-aikaista niittoa kesässä riittää.

”Konheet käynthiin”, sano lapin ukko.

[Risto]

Entäs lammas.
Minua on aina kiinnostanut lampaan hankkiminen nurmikon hoitoon, mutta ei vaan ole vieläkään tullut hankittua. 

[Jarmo]

Hyllystä löytyy mm; Kaakkois-Suomen perinnemaisemat (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus  & Suomen Ympäristökeskus)

[Jarmo]

Lammas taitaa syödä kaiken kasvuston, ainakin jos on alueella on erittäin arkaa kasvillisuutta ja lampaita niin silloin tuo herkkä kohta olisi aidattava pois lampaiden ulottuvilta, näin muistan lukeneeni

[Risto]

Niinhän se onkin. Lampaat syövät kaikki, eivätkä osaa säästää mitään.
Tästähän on hyviä esimerkkejä tuolta välimeren maista, kun puutkaan eivät kasva, kun lampaat syövät kaiken.

[hannu]

Lammas on erittäin tehokas maaston putsaaja. Se syö pensaat ja kuorii lehtipuut kuten lepät ja kelpaa sille vatukotkin.
Se syö kyllä kaiken arvokkaan kasvillisuudenkin, mutta kuten Jarmokin totesi, niin aitaamalla noita arvokkaita alueita vältytään tuolta ongelmalta.
Lammas myös lannoittaa niittyä joka ei välttämättä ole hyvä asia niityn hoidossa ja varsinkin siinä vaiheessa, kun lampaita ei sitten enää käytetä, niin kasvusto lähtee taas voimakkaaseen kasvuun.
Tuolloin ensimmäisinä yleensä nousevat ei-toivotut kasvit, kuten vuohenputki yms. kasvit jotka voimakkaalla kasvullaan yleensä nopeasti tyrehdyttävät esim. perhosille arvokkaiden kukkien kasvun.
Lammas on maisemanhoitokoneena kuitenkin ekologinen ja helppo ratkaisu joka säästää hikeä ja se itse omalla läsnäolollaan tuo lisäarvoa hoitokohteeseen.
 

[Jarmo]

Ympäristökeskuksista löytyy ainakin paljon tietoa ja olisihan se kiva omalle pihallekin saada joku pikkuniitty edes muutaman neliömetrin 

[hannu]

Pihaan olen laittanut perhosia houkuttelevan kukkapenkin.
Kukat on valittu siten, että läpi kesän on jatkuvaa kukintaa.
Olen laittanut myös eri syreenilajikkeita ja saanut niiden kukinnan jatkumaan alkukesästä aina tuonne syksyn pakkasiin asti.
Alueella on jonkun verran myös lehtokuusamaa joka on varsinkin päiväkiitäjille mieleinen.
Elokuussa tapahtuvan niiton seurauksena niityt autioituvat ja silloin perhoset valtaavat pihan kukkivat pensaat ja kukkapenkin. Perhosia aivan kuhisee pihassa sitten pitkälle syksyyn.

[Jarmo]

Oman pihan ehkä paras perhoskukka loppukesän kallionauhus, mutta tänä vuonna loppukesä oli muutenkin huono perhosille ja oma pihana perhosten puolesta ehkä liian tuulinen, löytyy myös perhospuutarha kirja 

[hannu]

Perhospuutarha-kirja on erinomainen opus kaikille perhospuutarhan perustamisesta kiinnostuneille.
Etsippä Jarmo kirjasta syrikkä, eli syyssyreeni. Se on oikea perhosmagneetti.
Vaikka niiden talvehtiminen ei onnistu meidän vyöhykkeellämme, niin olen jo vuosia kasvattanut niitä.
Ne pitää siirtää talveksi kylmäkellariin ja sitten keväällä taas ulos.
Yritin kasvattaa niitä ruukuissakin, mutta kukinta jäi heikoksi.
Nykyään istutan ne suoraan maahan ja kaivan syksyllä pakkasten tultua ylös.
Vaivan näkö kyllä kannatta, sillä syrikkä on näyttävä kasvi ja sen koristeellinen kukinta huumaa tuoksullaan perhosten lisäksi myös kasvattajansa.

[Jarmo]

Tuttu kukka kuvasta, mutta onnettoman surkean puutarhan hoidon taidolla täytyisi laittaa niitä kukkia mitkä pärjäävät ilman ylöskaivamista, mutta pikkuhiljaa jotain aina voisi ajatella kokeiltavan