Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Jaska]

Valkoinen kotitalousessu, jossa saumat piti olla suorassa, pusero ja kietaisuhame itselle, käsityöpussi, jota ompelin ja purin ja ompelin... Tää siis pakkokässässä.

Vauvoilleni kudoin nuttua ja jopa kokopuvun tumppuineen kaikkineen, verhot olen virkannut ja housut lyhentänyt ilman vippaskonsteja. Sitä tekee, kun on tarpeeksi motiivia, eikä kukaan arvostele. 

[Lisa]

Näin on Jaska, kun ei ole sitä pakkoa, niin saattaapi jotain syntyäkin. Sopii moneen, moneen asiaan tässä elämässä. Nykyään olen iloinen, että sain kudottua viime vuonna ne matot ja omissa oloissaan sitä voi vaikka mitä nyhrätä!

[kati]

Kotitalousessu oli pakko saada valmiiksi ennenkö kotitalous alkoi, äiti antoi luvan teettää se liikkeessä 

[leila]

Tänään lopettelin tällaista. Semmonen parimetrinen villashaali. Tarkoitus olisi vielä pari tehdä ennenkuin siirryn taas mattoihin.

Yhdessä aiemmin tehdyssä matossa on vähän samanlainen kuosi.

Käsityön saloihin opetti oma äiti. Koulussa ei sitten ollutkaan enää pakkopullaa.

[Lisa]

Ei mulla mitään kotitalous-essu-pakkoa ollut!? En siis ole koskaan ollut hyvä kutomaan, neulomaan yms. Mutta purkalla osasin leikkiä, esmes tälleen: laitoin purkkamöykyn vaikka kamarin seinään ja lähdin venyttämään purkkanauhaa huoneesta toiseen, toinen pää oli siis mun suussa tai ehkäpä innostuessani kädessänikin! Silloin oli isoja purkkalevyjä ja purkat isoja: vedin ja vedin jne. Jokainen tietää lopputuloksen 

[kati]

Leila 

[Kaarin]

Voi miten kauniita töitä Leilalta.  Eipä olis pahitteeksi minunkaan ympärilläni tuollainen lämmike.

[zirnix]

Aivan iiiiiihana aihe teillä ollut täällä esillä! 
Nohhh; ainakin Ullu tietää, että minähän teen käsitöitä työkseni, mutta harmillista on, että juuri niitä omia, rakkaita ja mielenkiintoisia töitään ja kokeilujaan ei nykyisin enää ehdikään harrastamaan!
Kävin tämän ketjun muuten todella pikaisesti läpi, joten en siis ainakaan huomannut, että kukaan muu lisäkseni tekisi noita töitä työkseen - jos Ullua ei lasketa... 
Kuvia voisin skannaamalla tänne laittaakin, mutta minun ongelmani on se, että töistäni kävisi kovin monelle ilmi, jotta keille kaikille niitä teen...
Olosuhteitten pakostahan tästä hommasta 90-luvulla pätyöni tulikin, ja kuten kaikki käsitöitten harrastajat ja töitään vähänkään myyvät tietävät, ei käsitöillä nykyisin edes leipäänsä kunnolla tienaa: tuntipalkkoja niiden tekemisessä on aivan turhaa yrittääkään laskea!
Vaan yksi asia on jännä. Koulussa aikoinaan minäkin olin aivan kamalan huono käsitöissä ja äitini tai nuorempi systerini usein auttoi minua saamaan edes jonkun työni loppuun... Hah. Vasta odottaessani esikoistani innostuin neulomaan käsin - ja jopa virkkaamaan pitsiä, ja koska minut oli opetettu tekemään työni hyvin ja huolellisesti - virkkaukset napakkaa työtä ja neuleet tasaista ja ilmavaa - töistäni tulikin niin hyviä, että sen jälkeen vietinkin lähes kaikki koti-iltani käsityö sylissäni...
Nyt siis vain haaveilen tuollaisesta ajasta...

[puppu]

Upeita töitä Leila 

[mir]

Sama juttu kuin Zirnix, mä en tykännyt yhtään kouluaikana käsitöistä ja olin niissä huono. Mutta aikuisemmalla iällä aloin tehdä kaikenlaista.     
Joskus olisin saanut neulekoneenkin, mutten halunnut, koska musta on ollut kivempi kutoa käsin.

[ullu]

Mä tykkäsin kyllä käsitöistä koulussakin, mutta homma meni vähän plörinäksi siinä kun valitsin tekniset käsityöt, enkä tekstiilikässää. Olimme kuulemma ensimmäiset tytöt siinä koulussa, jotka näin oli valinneet. Ekalla tunnilla kävi ilmi, että meille kolmelle ei ollutkaan tilaa teknisten töiden tunnilla. Rehtori ei ollut ryhmäjakoja tehdessään ottanut meitä tyttöjä huomioon ollenkaan vaan oli jakanut ryhmät vaan tyyliin tytöt - pojat. Meidät sitten ystävällisen jämäkällä rehtorin  saarnalla ylipuhuttiin tekstiilitöihin. Siltä seisomalta piti päättää, eikä vanhemmiltakaan kukaan mitään kysynyt.

Minä ja ne pari muuta sitten taidettiin kapinoida aika lailla siellä kässäntunnilla. Opettaja-parka sai päälleen ne kiukut, mitkä olisi sille rehtorille kuuluneet. Tylsääkin oli kun opeteltiin jotain patalappua ja sukkaa neulomaan kun olin tehnyt niitä äidin kanssa jo monet parit. Villapaidan muistan tehneeni, sain sentään omista langoista tehdä tunnilla kun toiset tahkosi viikko tolkulla niitä patalappuja ja sukkia. Vieläkin vaan nolottaa se käytös sitä opettajaa kohtaan, vaikka kävin kyllä häneltä pyytämässä anteeksi.

[Kaarin]

Muistan hyvin, kun penskana hiljaisen hallin aikana hoitaja vahti, et nukumme ja samalla kutoi.
Ihastuin puikkojen kalinaan ja sain kuin sainkin itselleni puikot ja punaista lankaa.  Pyörittelin lankaa puikkojen ympärille ja kalisutin puikkoja niin maar perusteellisen ja kovaa.  Kyllähän hoitsu sit neuvoi, kutomisen alkeet.

Likka kertoi myös vanhempana, et hän kanssa ihaili puikkojen kalinaa.   Kyllä hän sit oppikin hyvin kutomaan.

[ullu]

Terveiset Kädentaito 2006 messuilta. Tuli käytyä ja ostettua mm. sellaiset puikot, jotka eivät kalise eikä kilise. Niin kuin Kaarin sanoi, on siinä kilinässä oma viehätyksensäkin toisaalta. Sorruin jo aiemmin ostamaan aika kivalla tavalla pätkävärjättyä ohutta sukkalankaa ja nyt piti saada niihin puikot. Puuta ovat, en kyllä muista mitä puuta.

Oli seppä takonut kivan koruhaukan ja pitihän se saada. Löytyy näköjään kuvakin tekijänsä sivuilta  http://www.tulimetsa.fi/riipukset_rauta ja sieltä "Haukka" on ainakin koru, joka kestää luultavasti Pikkutipunkin käsittelyn  Ei voi kuin ihailla sitä, miten voi takomalla raudasta saada aikaan jotain noin pientä ja siroa. Oli siellä vaikkamitä muutakin kivaa, tuo vaan tahtoi lentää mukaan.

Helmiäkin tuli ostettua. Meinaan jonain iltana tehdä niistä syksykorun itselle. Sellaisen ihan yksinkertaisen, missä on lähinnä vaan pujoteltu kuviohelmiä lankaan, mutta niitä on useampi kerros. Ruskan värejä ja parit perhoset lentämään vielä syyspäivänä sinne. Sellaisen ruskakorun helmet suorastaan pyysivät päästä mukaan :-) Samoin näin aivan ihanan syysvärisen taulun, joka oli tehty helmistä. Sellaisen kun osaisi ja ehtisi tehdä omalle seinälle!

Joulukorttisuunnitelmatkin tuli tehtyä. Kun vain saisi aikaiseksi tehdä ne joulukortit. Nyt olisi kyllä vielä aika kivasti aikaakin niitä värkkäillä 

Oli kivat messut, vaikka mitään järistyttävää uutta ei ollutkaan. Hyvän ystävän kanssa oli kiva kierrellä ja jokunen tuttukin tuli nähtyä. Paljon monen monista taidokasta tekelettä ja paljon materiaaleja. Lankojakin oli paljon, mutta hahtuvalankaa ei ollut, vaikka sitä yritin etsiä. Ehkä jollain oli, mutta en huomannut. Sitä olisin mielelläni ostanut pari kiekkoa huovutettavia hattuja varten. Jos vaikka pukinkonttiin jotain sellaista saisi aikaiseksi... niiden kakkosen puikoilla tehtävien sukkien kaveriksi. (Katotaan vaan, niin viikko ennen joulua tuskailen täällä, että ei ole vielä juuri mitään valmiina).

Olikos Pönttölässä muita messukävijöitä?

Jokos muilla on käsitöitä joululahjaksi valmiina tai tekeillä?

[Kaarin]

Wau!  Tiiä vaikka ostit tietämättäs Pikkutipulle valmiiksi korun, kunhan kasvaa ja alkaa pitämään koruja.
Hei Ullu, mistä ne tongit voi ostaa, jolla lukkoja laitetaan? 
Onko olemassa aloittelijan pakettia, jossa ois tarvikkeet valmiina?  Oisin halukas sellaisen ostamaan.  Vai otanko yhteyttä antamaasi helmilinkkiin ja kysäisen sieltä??

Varmasti ovat upeita ne syksynvärit.  Hirvee halu tuli tehdä kaikkia juttuja.  Tiedä sitten, kun on tarvikkeet, niin kuin halujen kanssa käy.

[Lisa]

Varmasti mielenkiintoiset messut noi Ullun kokemat. Mullakin päässä pyörii kaikenlaista kivaa lahjaksi ystäville ja naapureille. Nyt mulla on suunnitteluasteella korvikset, jossa on pienet linnunsulat ja löydetyt arkipäiväiset kivet. Mun pitäs saada vain reiät niihin kiviin. Vanhoja poranteriä sain aikoinaan duunista ja jospa mies auttaisi. Mie niinkuin nään sieluni silmillä ne korvikset ja se on pakkomielle, mutta kiva sellainen!