Minun armeijassa ollessa oli samassa ryhmässä isokokoinen kaveri.
Kengän numero oli 52 tai jotain sinnepäin.
Ensinnäkään sille ei löytynyt sopivia kenkiä eikä vaatteita.
Oli se jännän näköistä, kun yksi mies oli siviilivaatteissa muitten sotilaiden joukossa.
Suurimmat armeijan housut näyttivät polvihousuilta hänen päällään.
Ensimmäisen viikon jälkeen hän sai jo sopivat vaatteet, mutta kenkiä piti vielä odottaa toinen viikko.
Niin ja hänen piti kumartua aina, kun meni ovista, ettei pää olisi kolissut oven yläkarmiin.