Onnittelut, Pyry Rymy Iskariot, myös kummitustädiltäsi ja meidän pojilta!
Kuules, Pyry, jos vietät synttäreitä kerran kuukaudessa ja joka kerran saat täytekakkua, niin voipi käydä pian häkki ahtaaksi!
(Tietää tätisi, joka on syönyt sitä kakkua aika usein.....)
Elämä on juhlaa ja arkea, iloa ja surua.
Kummin tehtävä on myös tämä elämänkatsomuksellinen kasvatus. Mielestäni on hyvä, että olet saanut nähdä elämää moneltakin puolelta.
Siihen kuuluu niin ilot kuin surutkin. Ja itku ja nauru ovat niin lähellä toisiaan: voi itkeä niin surusta kuin ilostakin! Sitä on elämä.
Muistatkos, kuinka me nauroimme ja iloitsimme sinun ristiäisissäsi? Mutta huomasit varmasti myös sen, että aika monessa silmäkulmassa pisaroi pieni kyynelkin...
Elämän alku ja elämän loppu ovat molemmat asioita, jotka saavat kyyneleet silmiin. Miksi ei myös iloakin?
Kaikkien meidän elämä loppuu jossain vaiheessa - se on luonnollista. Suru on vain niillä, jotka vielä jäävät tänne jatkamaan matkaa.
Mutta lohtu on siinä, että me kaikki tapaamme vielä joskus siellä toisessa elämässä. Niinhän me uskomme, eikös vaan.
Pyry, sinä olet kuitenkin sellainen ilopilleri, että olet tuonut iloa monen ihmisen elämään. Sellaistenkin, joita et ole koskaan tavannutkaan. Vain sillä, että olet olemassa, olet varmasti meitä monta pönttöläistä lohduttanut ja ilahduttanut!
Kiitos sinulle siitä!
Ja haleja sinne äidillesi!
