MADEIRALLA viime viikolla ilman saaren kukkakirjoja.....
Laskeutuminen saaren Santa Katariinan kentälle oli onnistunut. Kiitorata päättyy mereen ja alkaa myös meren rannalta. Uudet laajennukset ovat huomattavasti lisänneet lentojen määrää ja nyt varmaan jo isot koneetkin voivat huoletta laskeutua kukkien saarelle. Kentän kiitorata on valtavien betonipilarien tukeen rakennettu.
Maisema oli hyvin mykistävä, korkeita vuoria joka puolella ja sillä vapaalla puolella meri sinisenä, tuulen nostattamine aaltoineen, valkoisine rantatyrskyineen. Auringon säteiden kilossa levollisena, niin sinisenä ja rantamatalikoilla turkoosin värisenä. Öiseen aikaan levollinen laineiden päätyminen rantaan saattoi kuuntelijansa levolliseen uneen….
Lämpötila oli 21 astetta ja aurinko sinisellä taivaalla.
Aamulla saattoi ennustaa päivään sään: jos kaukana sijaitsevat kolme isoa, asumatonta saarta erottui harmaan usvan takaa, aurinkoa luvassa. Mikäli näkymänä oli kolme selvästi erottuvaa tummaa merestä kohoavaa saarta, sadetta luvassa. ja ennustus piti paikkansa. Saaret olivat aamuisin usvan peitossa.
Säät olivat aurinkoisia ja hieman myös pilvisiä, lämpötila 21-24 astetta.
Kukat
Kukkien runsaus oli upeaa, vaikka olimmekin vasta joulukuussa. Ilmaston muutos näkyy selvästi siinä, että kukat alkavat aikaisemmin ja aikaisemmin jo kukintansa.
-Valkoisia, punaisia, keltaisia ja vielä voimakkaan värisiä ihmepensaita valkoisilla betoniaidoilla, talojen seinustoilla, teiden varsilla, kaikkialla.....
-Aloet oransinpunaisina kaikkialla ja viikon aikana niiden kukkarunsaus vain lisääntyi.
-Kameliat ja gardeniat myös avasivat jo kukkiaan kauniisiin päiviin.
-Magnolia, myös pikkuinen lajike huumaavine tuoksuineen hurmasi katsojansa. ”Anja vaan vielä taitaa näitä kukkia odotella pari kuukautta!”
-Trumpettitulppaani, iso puu, oranssine isoine, kuinkas muuten, tulppaaninomaisine kukkineen, pysähdytti enenevine kukkineen.
-Kellertävät pasuunakukat ilmestyivät eteen tai kuvauskohteeksi talojen pihalla tai vaikkapa roskakasan vierellä. Roskia tosin oli vähän, siitä pitivät huolen EKOPONTOT, joihin roskat lensivät ainakin turistialueilla. Ja toinenkin isoa keltaista kellomaista kukkaa kannatteleva puu osui usein matkamme varrelle.
-Kiinanruusuja kaikkina mahdollisina väriyhdistelminä, kerrottuina ja yksinkertaisina, isoina pensaina ja pikkuisina puskina.
-Joulutähtipuutkin olivat tietenkin kukassaan. Puumaisena kasvi on hieman vaisu, mutta pikkuisena kukkatiskien purkkikukkana aivan hurmaavan punaisen värisenä mykistää katsojansa.
-Ja niin paljon muitakin kukkia, isoja ja pieniä. On melkein vaikeata kuvitella, minkälaista saarella onkaan keväällä maaliskuussa, kun kaikki pensaat ja kukat ovat kukassaan!
Banaanipuut kantoivat satoa, samoin monet muutkin syötävää tuottavat puut, anonat, passionhedelmät, citrushedelmät jne jne…..
Eucalyptusmetsien aromaattinen tuoksu selvitti nenän ja muutkin aistit, siemenkotia poimittiin mukaan ja niillä karkoitetaan kotoa muurahaiset.
Akaasiat ja monet muut puut….
Lintuja oli vähän.
Bis bis tuli nähtyä levadavaelluksella, kuutisen grammaa painava madeiran hippiäinen, oransiinkeltaisine päänlakineen. Siellä se hyppeli madeiran mahongin oksilla ylhäällä vuorilla ja äänteli tosiaankin hentoisen bis- bis-bis-sanomaansa.
Yksi harmaahaikara oli eksynyt lähelle purotaimenenviljelyaltaita. Tämä lintuhan on saarella vain ohikulkumatkalla ja harvemmin liikuskelee yksin.
Oli peipposen näköisiä lintuja ja hieman kellerviä västäräkkejä, kuovikin tallusteli ruokapaikkamme betoniaidalla, lokkeja liiteli merelläpäin. Haukkalajeja saarella on kolme, joita yksi tuli huomattua sen laskeutuessa parinsadan metrin korkeudelle ruokapaikkaamme sivuavalle pystysuoralle vuoren seinämän ulokkeelle tai koloon.
Näitä pystysuoria, ylösnousevia seinämiä vehreyttivät jopa reikäleivän kokoiset mehitähdet!
Ilmastonmuutos näkyi selvästi saarella. Monet joet olivat parin viime vuosikymmenen aikana kuivuneet kokonaan! ja kuten jo ylempänä mainitsinkin, kukkien elämäkin ja aikataulutukset ovat menneet uusiksi.
Jatkoa seuraa………
