Gran Canarian (Playa del Ingles – Maspalomas) lomareissu 13-18.12.2007Kaamoksen katkaiseva yhdistetty lintukuvaus-lomareissu Kanarian saarille alkoi jo 12.päivä joulukuuta automatkalla Oulun lentokentälle. Mukaan pakkasimme kaksi digijärkkäriä Canon EOS 30D+100-400 f4,5-5,6 L IS ja Canon EOS 400D+ 70-200 f4 L sekä Sonyn pienen digipokkarin.
Jalustan virkaa sai toimittaa Sherpa Pro hiilikuitumonopodi, joka osoittautuikin käteväksi. Toimi sekä jalustana että kävelykeppinä. Mukana myös pieni HP:n läppänä ja muistinlukija.
Alkuvalmisteluina olin matkalle jo netistä kopsannut Tero Westerin matkakertomuksen Maspalomasin retkestä 18.-26.03.2005. Tämän oppaan avulla hahmottelimme liikkumisemme Maspalomasin laguunin ja dyynien välille. Mukana oli myös Pentti Korpelan toimittama kirja ”Dyyneiltä lumihuipuille”, jossa on hyviä patikkaretkiä selostettuina.
Lennon piti lähteä 19:45 mutta päästyämme perille iltapäivällä huomasimme, että lento on viivästynyt huollon takia neljä tuntia! Lentoaseman kahvila tuli tutuksi kun odottelimme siellä lähes kahdeksan tuntia. Lopulta pääsimme ilmaan. Pakkasta oli lähtiessä sellaiset mukavat -13 astetta. Perillä odottaisi kai vähän lämpimämmät kelit. Lento sujui nopeasti kun kelloakin siirrettiin kaksi tuntia taaksepäin. Perillä Las Palmasin kentällä olimme aamuyöllä viiden jälkeen. Siitä vielä bussimatka Playa del Inglesiin. Vettä satoi! Tätäkö tämä olikin… no lämmintä näytti olevan +22 astetta jo aamuyöllä. Kostea ilma henkäili vain vastaan. Asetuimme hotelliin Jardin del Atlantico, ihan Playa del Inglesin keskustaan lähelle rantaa, rantaan oli matkaa 500 metriä. Matka väsytti sen verran että nokoset täytyi ottaa… Parin tunnin unien jälkeen aloimme katsella paikkaa tarkemmin. Ruokakauppoja oli pilvin pimein, sieltä juoma ja ruokatäydennykset ja ei kun rannalle ja dyyneille.
Ensimmäisen päivän aamu oli jo kuivannut ja pääsimme lähtemään rannalle kamera olalla ja reppu selässä. Rinkkaan pakattiin vähän evästä ja toinen kamera. Kiikari kulki minun repussa.
Heti parvekkeelta kuului mustarastaan (Turdus merula) huilun ääniä.
Huoneemme oli kolmannessa kerroksessa ja parvekkeelta aukesi näkymä allasalueelle. Siellä mustis istuskeli aamuisin valopylvään päällä ja luritteli huilullaan.
Palmun lehvillä pyristeli pensasvarpusia ja maassa pomppi myös eka päivänä Harjalintu (Upupa epops) hienoa! Alku näytti lupaavalta.
Ensimmäisen päivän retki suuntautui minnepä muualle kuin rannalle. Rantaa oli luvassa kuutisen kilometriä San Agustinista Maspalomasiin… Sinne siis! Rannalla ei juuri auringonpalvojia enää näkynyt… tuuli ja aamuinen sade oli karkoittanut porukat. Jotkut sinnikkäät sentään makasivat sannalla. Vesirajassa näkyivät ensimmäiset linnut.
Pulmusirrejä (Calidris alba) pyrähteli aika ajoin ja eka kuvat saatiin sieltä.
Korkeat aallot löivät rantaan. Matka jatkui hieman rannasta poispäin dyyneille, noille upeille hiekkaharjanteille.
Maspalomasin ja Inglesin välillä olevia hiekkadyynejä. Hiekkadyynejä on lähes viiden hehtaarin alalla. Maspalomasin itäpuolella on aikoinaan merestä erotettu laguuni, jossa on hyvin runsas linnusto ja vedessä vahva kalakanta. Laguunin liejurannoilla saattoi nähdä satapäisiä kahlaaja- ja sorsalaumoja. Haikaroita päivysteli korkeimmilla puiden oksilla.
Maspalomasin dyynialue on rauhoitettua aluetta ja turisteille on merkityt reitit ja polut, mutta myös maastoon saa mennä, poikkeuksena Maspalomasin puoleinen laguunin ranta ja laguunin pohjukka, joka oli aidattu ja kulku vesirajaan estetty.
Hiekkaharjujen painanteissa saimme seurata kanariankirvisen (Anthus berthelotii) ruokapyydystelyä
ja risupuskissa parveilivat myös kanarianhempot (Serinus canariensis).
Kierreltyämme dyynejä tuntikaupalla huomasimme myös tuulihaukan (
Falco tinnunculus) eräässä pensaassa kyttäilemässä.
Etelänisolepinkäinen (
Larius meridionalis) istuskeli häiriintymättä pienen piikikkään pensaan latvassa.
Harjalintuja (
Upupa epops) näkyi täälläkin.
Muka tyytyväisenä saaliiseen palailimme hotellille. Karmea totuus paljastui vasta kuvia siirtäessä läppärille. ISO asetus oli lipsahtanut osassa kuvia (tietenkin minun 30D:ssä!) lukemaan 3200 ja muistelin että lentokoneessa räpläilin asetuksia… No osa oli pelastettavissa, osa ei!
Tässä vaiheessa rinkankantajan varpaat hiertyivät puhki sandaaleissa! Huomenna pistetäänkin kunnon vaelluskengät jalkaan!
Perjantaina neljästoista päivä nousin jo aamuvarhaisella kuvaamaan mustarastasta tolpannokkaan. Muutamia kuvia sainkin ja harjalintukin pyörähti katselemassa.
Palmun lehvissä näkyi liikettä, mikäs siellä? Pensasvarpuset (
Passer hispaniolensis) siellä piilottelivat.
Eikun kamat kasaan ja kohti Maspalomasin laguunia, johon eilen emme kerinneet mennä. Rannan kautta kiersimme lähes suoraan dyyneille ja sieltä Maspalomasin laguunin itäpuolelle.
Suojaisaan poukamaan oli asettunut heti mäen päällä pikkukuovi (
Numenius phaeopus).
Rannan liejussa tarpoivat nokikanat ja liejukanat sekä lukuisat kahlaajat, joista napsimme kuvia sen kummemmin lajia määrittämättä.
Nokikanoja (
Fulica atra) ja liejukanoja (
Gallinula chloropus)
Laguunin särkällä päivysti harmaahaikara (
Ardea cinerea)
ja Maspalomasin puoleisella ruovikkorannalla kahlasi kaksi kapustahaikaraa (
Platalea leucorodia).
Rannan väriloistosta vastasivat koreat afrikanloistokottaraiset (
Spreo superbus).
Tiheistä pusikoista löysin myös tutun tiltaltin (
Phylloscopus collybita) napsimassa hyönteisiä.
Lokkeja lenteli laguunilla vaikka miten paljon, tunnistin ainakin etelänharmaalokin(
Larus michahellis, ssp atlantis), selkälokin (
Larus fuscus) sekä tuntemattomamman minulle, kaitanokkalokin (
Larus genei).
Myöhemmin kahlaajat tunnistettu mm. suokukoksi (
Philomachus pugnax),
isosirriksi (
Calidris canutus), rantasipiksi (
Actitis hypoleucos), valkovikloksi (
Tringa nebularia) jne…
Laguunilla vietimme pitkälle iltapäivään, josta palailimme hiljakseen takaisin hotellille.
Lauantaina päätimme hiukkasen aurinkoakin palvoa ja otimme rantapatjatkin mukaan. Dyyneille ja rannalle suuntasimme jo tuttua reittiä. Suojaiseen hiekkadyynin kupeeseen perustimme leirin ja annoimme auringon räköttää. Kauan ei jaksanut paikallaan maata, kun meri jo kutsui aaltoihin.
Aaltojen pärskeissä velatkin tuntuivat saatavilta! Mahtavat aallot tuntuivatkin kivalta parin päivän talsimisen jälkeen. Suolaiset pärskeet antoivat matkalle ihan juhlan tuntua. Päivä muljahti mukavasti illan puolelle pulikoidessa rannan vesissä ja muutama lintukin tuli rannan paisteessa kuvattua.
Mm. jokin tiira, ehkä riuttatiira (
Sterna sandvicensis)
sekä lukuisia kesykyyhkyjä (
Columba livia),
mukana myös palmukyyhky (
Streptopelia senegalensis),
ja kalliokyyhky (
Columba livia).
Sunnuntaina päätimme ottaakin taksin ja hurauttaa suoraan Maspalomasin laguunille. Näin tehtiin ja pääsimme heti aamusta kuvaamaan laguunin runsasta lintulajistoa. Laguunin länsipuolen rannalle oli tehty aidattu katu, josta ei saanutkaan poiketa laguunin rantaan. Mutta kuvaus onnistui myös kadulta.
Laguunin pohjukkaa ja Maspalomasin kivettyä rantakatua.
Heti ensimmäiseksi havaitsimme ”kelossa” silkkihaikaran (
Egretta garzetta) paistattelemassa päivää. Se onnistui vain melkein aina kääntämään päänsä poispäin kun yritin kuvata.
Rannan liejussa tonkivat noki-ja liejukanat sekä lukuisat sorsat, ainakin harmaasorsa (
Anas strepera) pari uiskenteli siellä.
Muita sorsia olivat ainakin myskisorsat (
Cairina moschata) lukuisine värimuunnoksineen.
Rannan palmuissa piilottelivat myös munkkiaratit (
Mylopsitta maonachus) kauniin vihreine pukuineen.
Turkinkyyhkyjäkin (
Streptopelia decaocto) parveili paljon
Haikarat sekä harmaa- että silkkihaikara sekä kapustahaikarat saalistelivat edelleen laguunin runsasta kalakantaa. Afrikanloistokottaraiset antoivat kuvata mielin määrin.
Aurinko alkoi paistaa siinä määrin kuumasti (28 astetta) että päätimme viettää loppupäivän rannalla.
Maanantainakin päätimme pitää oikein rantapäivän… ehkä jo väsykin tuli dyyneillä ramppaamiseen.
Teimme rannalle pesän ihan lähelle ylösnousupaikkaa ja siihenhän lennähti heti parvi uusia tuttavuuksia eli vahanokka (
Estrilda astrild), veikeän näköinen pikku papukaija. Pakkohan ne oli kuvata. Mutta meri kutsui taas… Aalloilla menikin koko päivä ja paisteessa maatessa. No tarttui kennolle muutama ”rantakurvi” ja ”viskisieppo” mutta näille ei ole latinankielistä nimeä. Ellei sitten ”Curvi bikini” ja ”Finnii ballantines”.
Mutta tänään nautittiin täysillä Atlantin aalloista.
Maanantai-iltana alkoi jo tuulla ja myöhemmin nakella vettäkin, illalla vettä tuli ihan tarpeeksi.
Sade jatkui vielä tiistai-aamunakin ja ilmakin alkoi jäähtyä, lämpötila laski lähelle 20 astetta. Päätimme kierrellä kaupunkia kuvaamassa. Kävimme paikallisen kirkon kuvaamassa sekä ostoskeskuksia ja isompia hotelleja. Ja rannallehan ne jalat veti vaikka kuinka olisi kääntänyt kenkää… Rannalta löysimme itsemme puolen päivän jälkeen, mutta veteen ei tehnyt mieli kun aallot olivat toista metriä korkeat ja aurinko pilvessä. Kuvailimme kukkia ja rakennuksia. Rannalta löytyi vielä yksinäinen pikkukuovi poikkinaisine jalkoineen… ruokaa se etsiskeli. Muutama pulmusirri tepsutteli vesirajassa.
Muita lintuja emme saaneet kennolle vaikka ilmassa lenteli jatkuvasti jokin, mm. afrikanvariksia lenteli tiuhaan sekä joitain kiitäjiä ja pääskysiä.
Loma lähestyi loppuaan ja keskiviikkoaamuna lähdimmekin jo Las Palmasiin yhdeksän jälkeen ja kotilento nousi yhdentoista aikoihin ilmoihin. Matka kesti kuuden ja puolen tunnin sijaan kahdeksan ja puoli tuntia kellon siirron takia. Ilta oli jo pitkällä kun saavuimme Ouluun. Yhdeksän jälkeen illalla Oulun lentokentällä +6 astetta ja kova tuuli. Lunta ei missään, ollaanko oikeassa paikassakaan. No auto löytyi parkkipaikalta ja kotiin oli vielä neljän viiden tunnin matka. Laskekselin koneessa Pariisin yllä, että jos kahdeksi keretään kotiin niin hyvä on. Mesen nokka pysähtyi kotiportaille 1.58 eli kaks minuuttia erehdyin, pannaan väsymyksen piikkiin!
Matka oli antoisa, vaikka olikin näin lyhyt ja retket ulottuivat vain Maspalomasin laguunille ja dyyneille. Alkuperäisen suunnitelman mukaiset sisämaaretket jäivät käymättä jalkavaivojen takia.
Kaiken kaikkiaan laskin 34 lajia tällä reissulla, ihan hyvin ekakertalaiselle lintubongarille!
Jo vain!