Tollanen juttu oli kerran eräällä keskustelupalstalla:
"Arvoitus koko ihminen", kajautti radio kuuluvasti voittaneen sanayhdistelmän. Se on pysynyt mielessäni siitä lähtien. Oli päättynyt kilpailu, jossa palkittiin maukkaimmat anagrammit nimestä Mauno Henrik Koivisto.
Eräs älyniekka oli onnistunut ryhmittelemään presidentin nimen kirjaimet juuri tuohon paljonpuhuvaan asetelmaan. Kukaan ei ehkä ollut odottanutkaan näin kutkuttavaa anagrammia. Tuo yhdistelmä oli kuitenkin ollut olemassa jo henkilön kasteesta lähtien, se vain pysyi tuntemattomana kuin kartoittamaton saari, kunnes sen löysi hyväonninen tutkimusmatkailija. Mutta se tuntuu jopa liian tarkalta ollakseen vain sattumaa. Olivatko kasteessa annetut nimet, Mauno Henrik, jo etukäteen "kirjoitettu tähtiin"?
Anagrammi tarkoittaa nimen tai jonkin muun sana- tai kirjainyhdistelmän kirjainten uudelleenasettelua. Sana on peräisin kreikan kielestä, jossa se tarkoittaa vaihtokirjainta. Rajat on tarkkaan asetettu: yhtään kirjainta ei saa jäädä pois eikä yhtään tulla lisää. Käytettävissä olevista kirjaimista pitäisi sitten pystyä rakentamaan sanoja, jotka yhdessä muodostavat järkevän sanayhdistelmän. Usein on hyväksyttävä, että herkullisen anagrammin syntyminen jää yhdestä kirjaimesta kiinni; joskus taas sanat kelpaisivat sinänsä hyvin, mutta yhdistelmä ei toimi. Sitä suurempi onkin riemu, kun kaikki osuu kohdalleen ja tuloksena on asiayhteyteen erinomaisesti istuva anagrammi.
