Masentavassa maanantaissa tääläki vielä.
Ei ihme jos maanantaina masensiki. Joku Enlantilaine tutkijarohvessori on oikee tutkinnu, et tammikuun 21 päivä, on oikeesti vuoden masentavin päivä. Mullaha näin alkuvuodest on ain niit masentavia enämpiki. Maanantai oli Maijan muistopäivä. Eli vaa 56 vuotiaaks. Mun eka tyttöystävä. Oltii jotai 6v., ku Maija muutti naapurii. Mukava tyttö, ja viisas ja taitava. Ties jo sillon, mite erilaisia tytöt ja pojat onkaa. Miä semmosist viä sillon mitää tienny. Maija opetti, vaikkei sekä sentä viä sillon tainnu tietää, onks sil mitä mrkityst.
![[:-(]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/4.gif "Surullinen")
Mut et mikä se oikee piste iin päälle olika. Ni huvittelupaikal näin, ettei pomo o tuolileikis pärjänny. Ei sen pois o tervinnu lähtä, mut onvat vaa jonku rottinkijakkaran sillen tökänneet, sihin luukun taa, mestareiten huoneesee ja sanoneet, et istu tos. En tohtinnu kysyy, et putosko tienestiki. Mun kävi nin sääli sit. Sevverra sisutti, et tein tyhjästä asiaa, käydäksen ninkun palkkakonttoris ja kapusin sinne toisee kerroksee. Meinasin, et opetan niille ulkomaankielisille Suomee. En voinu mitää. Se huoneen ovi oli lukos, mist se molotus kuulu. Hetkenaikaa kytistelin siin palkkakonttorin ovel, et jonku edes saisin kii. Sitte sielt joku liimatukka tuliki. Ihan nuorelt juipilt näytti. Ja jos mult kysyttäs, et milt se haisi, ni sanosin -kamelin kuselt- Miä tökkäsin kättä sillen ja tuumasin, et "sanos setälle nimi". Ei se muutaku mulkas ja paineli ohi. Ei osannu Suomee. Konttorilikat tuli siit mua alas häätää, enkä miä niiten kaa riitelee rupennu. Lampsin alas ja ihmettelin siin aulas sit melskettä.
Lähettäväks se varmaa mullenki tulee. Ehämmä kestä kattella sit siin jakkarallaa. Tupakkihuonees oli silmät ymmyrkäisin vähä joka pojal. Kaikki ihmetteli, ku jokaisel on vuorot sotkettu ja aamumiehiä pantu iltaa ja iltamiehiä aamuu!
Ny vähä ennustelen, ku sanon, ettei kestä vuottaka, ku taloa ei enää o. Saas nähhä! Tai voi ollakki, mut eri omistajat ja eri nimel!
