Just maanantaina minut ohitti mies tosi hienolla fillarilla, taisi olla muuten tismalleen samanlainen kuin Jarmolla. Ainoa mikä siinä pyörässä oli erilailla oli siihen oikein tyylikkäästi asennetut tukevat lisäpyörät. Ei samanlaiset kuin lapsilla apupyörät vaan paljon tukevammat. Pyörä näytti silti kulkevan normaalin kevyesti, mutta kaatumaan sillä ei varmaan pääse jollei ihan erityisesti yritä. Sillä ajanut mies näytti niin iloiselta mennä viipottaessaan, että tuli oikein hyvä mieli itsellekin. Oli varmaan kevään ensimmäisiä pyöräreissuja hänellä.
Kuntopyöräkin on hieno juttu! Minähän tässä olen polkenut nyt koko talven olosuhteiden pakosta paljon sisäpyörällä eli spinning-pyörällä, joka siis on oikeastaan kuntopyörän ja ulkona käytettävän pyörän risteytys oikeastaan. Ei ollenkaan hullumpaa puuhaa. Siitä puuttuu se vauhdin hurma tosin, mutta toisaalta ei ole pelkoa kaatumisesta, eikä tarvitse väistellä vastaantulijoita. Sen kun antaa mennä vaan. Hyvällä mielikuvituksella voi sitten ajaa vaikka millaisessa maastossa.
Kaarin, jos mulla olisi tandempyörä, niin mentäisiin yhdessä lenkille!
