Puppu soitti mulle äsken ja antoi ohjeet kuolemansa varalle
. Ai mikskö? No se paistelee sian kylkisiivui ja söi niitä about kilon verran, suolalla höystettyinä. Ja alkoi miettimään siinä puhelun lomassa, että jos ensi yönä kuolee, niin syy on sepelvaltimotukos. Noh, kylhää mä lohduttelin, että kerron patologille ettei Puppua tarvii aineskaan avata, kuolinsyy on selvä...ottaa muutes vielä nesteenpoistotabletin nupiksi. Annoin ohjeen, että kun (ei siis jos) viintä hörppää, niin juopi sitten jokatoisen lasillisen vettä ettei vallan rupistu.
Noh, siinä Puppu äityi miettimään, mimmonen enkeli hänestä tulee....sanos jotta, aineskin siankylkee paistava enkeli. Mutta onko enkeleillä paistinpannuja, siinäpä se pointti! Ehkä sen pitäis kuitennii mennä sinne kuumemmalle puolelle, siellois aineskin tulta, millä paistella ja jos ei oo paistinpannuu, niin sitten kepin nokassa. Vai mitä mieltä ootte?
Kertos myös ettei hautajaisissa saa sitten itkee, rakkausterveisiä pitää meille omaisille välittää. Tai muuten se tulee kummittelemaan ja heittelee rasvapalluroita niskaan, huoh!
Että tämmönen Perjantaijuttu...elekee hyvät ihmiset vaan ottako liian tosissaan
![[:-DD]](http://mylly.hopto.me:8080/pkfoorumi/Smileys/Ponttola_1/9.gif "Nauraa")
.
